Kerroimme kaverille Piirto.kammo.net:stä ja piirsimme kuvan yhteistyönä. Viimeiset tikku-ukot eivät ole ihan samassa mittakaavassa kuin kaksi muuta hahmoa, mutta nekin tekevät yhteistyötä kuten piirtäjät!
(Kuvat eivät ole mitenkään omakuvamaisia, vaikka signeerauksista joku niin voisi luulla.)
Kokeilin tänään posemaniacs.com-sivustoa ja sen Random Pose Viewer -toimintoa. Aluksi yritin hahmotella ensimmäistä naishahmoa ilman minkäänlaista apuruudukkoa, mutta mittakaavaan hahmotteleminen oli sen verran vaikeaa ensiyrittämällä, että huomasin ruudukon olevan tarpeen. En ole kummemmin piirtänytkään aiemmin näin realistisen näköisiä ihmishahmoja, joten erityisesti raajojen mittasuhteet tuntuivat aluksi todella vaikeilta! Vielä toisenkin hahmon kohdalla jalkojen pituus tuntui oudolta, ja kylläpä se vähän näkyykin tuosta lopputuloksesta.
Kolmannen hahmon kohdalla päätin jo rohkaistua ja kokeilla piirtämistä kokonaan ilman apuruudukkoa. Hyvinhän se sitten onnistuikin, kun juuri oli harjoitellut parin hahmon verran.
Neljänneksi kuvaksi arpoutui sen verran erikoinen risti-istunta-asento, että päätin suosiolla pirtää taas apuviivat. Kasvojen ilmeestä ei tullut silmien pienten yksityiskohtien vuoksi aivan samanlaista kuin mallikuvassa, mutta riittävän luonnollinen kuitenkin. Realistiset kasvot ovat yllättävän vaikeita, kun ei voikaan piirtää piirroshahmojen tapaan täysin symmetrisiä ellipsejä silmiksi.
Tämänpäiväinen mallista piirtely oli kyllä mukavaa. Tällaisia harjoituksia kun tekee useamminkin, niin varmasti kehittyy piirtäjänä.
Konseptitaiteilu jatkuu, tällä kertaa metsään ilmestyy esteitä ja vaaroja.
Teen yhä liian huolellista luonnostelua, mutta on vaikea sietää keskeneräisyyttä jossakin, joka pitää näyttää muille ja ehkä käyttää pelin raakaversiossa.
Pitkän ja melko hedelmättömän hahmokonseptointisession jälkeen yhdistin niistä joitain osia uudeksi kuvaksi. Tyylistä tuli aika sarjakuvamainen ääriviivojen ansiosta, varsinkin yhdistettynä eilisen metsäkuvan päälle. Tämä kuva voi vaikka olla jossain unimaailmassa tapahtuva kohtaaminen veljen ja siskon välillä.
Maalasin taas SAI:lla. Tein tällä kertaa tuotoksen FullHD-kokoon 1920×1080, jotta jos joskus haluaisin, voisin käyttää syntynyttä maalausta taustakuvana. Aiemmista kuvista leikkautuu kannettavan omalla laajakuvanäytöllä ikävästi osa pois tai pitäisi käyttää esimerkiksi mustaa täyttöväriä. Jos joku muuten tietää, kuinka tuollainen onnistuisi Windows 8.1:n lukitusruudussa ilman lähdekuvan muokkaamista, saa vinkata.
Ihminen on muuten todella vaikea piirtää tuollaiseen puolittain sivuttaiseen asentoon realistisen näköisesti. Jotta piirtäminen ei olisi mennyt kauheaksi nysväämiseksi, päätin julkaista kuvan tällaisena, kun hahmo vielä näyttää jotenkin järkevältä. Teen muuten todella usein paksuja mustia ääriviivoja, jolloin hahmoistani tulee helposti sarjakuvamaisia. Pitäisi harjoitella enemmän fotorealistisia ihmishahmoja, niin kehittyisi siinäkin.
Nyt blogin puolelle kuvan siirrettyäni huomasin, että pienellä nurmen varjostuksella tuon hahmon alapuolelle olisi varmaankin saanut kivemman ja realistisemman lopputuloksen. Noh, aika hyvä ja pirteä lopputulos näinkin, vaikka itse sanonkin.
Teinpä minäkin vähän metsämaisemaa. Tällä kertaa käytin SAI-ohjelmasta löytyvää Acryl Paper -nimistä sivellintä, joka tekee jälkeä, joka näyttää paperiin imeytyneeltä musteelta.
Hieman Japani-fiilis tuli tästä. Piirsin vieläpä ilman peruuta-toimintoa ja vain yhdelle tasolle. Siveltimen kokoa vaihdoin välillä, mutta muuten tämä tuli luotua yhdeltä istumalta aika mielijohteesta.
Eilen toivuimme Assembly Winter -tapahtumasta, joten piirrospäivä jäi välistä. Katsotaan tuleeko jatkossakin pidettyä kuukauden eka päivä pikku taukoa…
Tässä kuitenkin tälle päivälle vähän työstetympi kuva:
Koetin tänään työstää lisää pelikonseptitaidetta, ja olimme puhuneet metsän olevan helpohko aloituskenttä. Kun hahmoluonnoksiin ei tullut kummempaa uutta ideaa, aloin luonnostella taustametsää.
Olin aiemmin etsinyt referenssikuvia metsistä, joissa on mielenkiintoiset valot ja varjot sekä tunnelma. Piirtäessä olin pitkään turhautunut verratessa oman kuvan yksinkertaisuutta kauniiseen metsäkuvaan, mutta lopulta (ruokatauon jälkeen) sain tehtyä kuvasta paremman ja omaankin silmään miellyttävän.
Tein kuvan oman näyttöni resoluution kokoisena (1600×900), ja käytän sitä tällä hetkellä itse taustakuvana. Isomman version saa auki kuvaa klikkaamalla, jos haluaa katsella metsää tietokoneella istumisen välissä.