Tänään piirsin enemmän peligrafiikkaa, mutta ajattelin silti piirtää jotain muuta päivän kuvaksi. Päätin myös antaa GIMPille vielä uuden mahdollisuuden, koska käytettyäni tänään Paint.netiä piirtämiseen huomasin, että oikeastaan Gimpissä on ihan samat ominaisuudet ja pari lisää. Hankalalta jokainen ohjelma yhä tuntuu tavalla tai toisella, mutta nyt suuremmalta harmilta on päässyt välttymään.
Iloinen pelikaani on iloinen.
Piirsin pitkästä aikaa Flashilla. Tulevaisuudessa käytän sitä todennäköisesti enemmänkin nyt kun minulla on taas toimiva Macintosh-kone, jolla voin sitä käyttää. Sain siis iMaccini korjattua ja käyttöjärjestelmän palautettua varmuuskopioista.
Vektorigrafiikalla saa helposti tehtyä reunaviivat piirroksille, mutta värittäminen vaatii vielä varmasti harjoittelua. Jätin tämän työn kuitenkin vielä lineartin tasolle.
Halusin tänään piirtää pelkällä kannettavalla, joten piirtelin tällaisen digitaalisen teoksen pelkällä kosketusnäytöllä ja sormella Paintissa. Löysin crayon-värikynää muistuttavan siveltimen, ja pidin sen hiilimäisestä jäljestä niin, että piirsin koko kuvan lopulta samalla työkalulla mustavalkoisena.
Välillä painallukseen kaipasi kyllä paineentunnistusta, mutta muuten tekeminen oli mukavan rentouttavaa puuhastelua. Paint on nykyään yllättävän hyvä moneen pieneen hommaan.
Olisi kätevää, kun löytäisi sellaisen ilmaisohjelman, josta löytyisi niin hyvät siveltimet, että niiden jäljet käyttäytyisivät kuin perinteiset vastineensa.
Piirtelin pitkästä aikaa Inkscapella. Käytin eri konetta kuin normaalisti, joten Cintiq-piirtonäyttöni ei ollut kytkettynä näyttönä tietokoneelle (näyttöulostulona koneessa oli VGA eikä DVI). Käytin kuitenkin Cintiq:n piirtoalustaa USB:n avulla, joten käytännössä käytössäni oli Wacom-piirtolauta.
Tein ensin Inkscapen vapaalla kynätyökalulla summittaiset viivat. Koska työkalun jäljestä tuli hyvin sahalaitamaista, korjailin viivoja poistamalla välipisteitä huomattavan määrän. Sain sillä tavoin kuvasta lopulta vektorigrafiikkamaisemman.
Muokkaus: Ai niin… vein kuvan Inkscapesta PNG-tiedostoksi, mutta unohdin valkoisen taustavärin. Lisäsin sen lopuksi Paint.NET-ohjelmalla.
Tämä päivä sujui paremmin kuin eilinen, sillä tänään tein pitkästä aikaa gradua kunnolla. Vaikka edelleen oli hankalaa ja ahdisti välillä, sain sentään paljon myös aikaiseksi. Tämä kuvastakoon sitä symbolisesti, millaista työtä tänään sain tehtyä: rumaa jälkeä, mutta edes jotain. Hahmon T-paita viittaa Secret of Monkey Island -pelissä merirosvohaasteista saatuihin T-paitoihin, tyyliin ”Löysin salaisen aarteen ja sain siitä tämän T-paidan”.
Tänään oli minun vuoroni kokeilla MyPaintia. Uuden ohjelman opettelu on aina vaan hankalampaa, mutta nyt piirtämään pääsi melko helposti. Taas päätin värin heti alkuun. Löysin ihan hauskan pikselisen brushin, millä piirsin lineartin päivän kuvaan, ja sitten kokeilin paria muuta kuvan elävöittämiseen. Jäin vähän kaipaamaan konfetti-brushia, jolla olisi saanut juhlavan tunnelman, mutta löytyi ihan hyviä vaihtoehtoja.
Erikoista MyPaintissa on edelleen loputon piirtoalue, jollaiseen en ole tottunut. Sitten kuvan rajaaminen exporttaamista varten oli jostain syystä vähän hankalaa. Joitain työkaluja oli vaikea löytää ja siellä täällä toiminnassa oli kummallisuuksia: jos kursorina näkyy tietynkokoinen ympyrä, en oleta brushin koon olevan sitä isompi vaikka painaisin kynällä enemmän.
Poistin kylläkin Windowsin piirtolauta-ajurin käytöstä, koska se alkoi nyt olla vain tiellä. Outoa, ettei siitä aiemmin ollut haittaa. Ehkä piirto-ohjelma vaikutti siihen jotenkin.
Seuraavaksi pitäisikin taas ahkeroida peligrafiikan kanssa. Ohjelmanvaihdos voi kyllä aiheuttaa hankaluuksia…
Tänään tuli taas hieman lastenkirjamainen kuva. Piirsin ensin vain sattumanvaraisen muodon, joka näyttikin hatulta. Olin juuri lukemassa blogausta Liisa ihmemaassa -elokuvasta, joten hatuntekijä oli mielessä kun jatkoin kuvaa. Hahmossa on myös leprekaunin piirteitä, myös värien takia. Käytinkin pelkkiä välivärejä tällä kertaa.
Tänään huomasin, että uusi tukkani on tarpeeksi lyhyt, että suihkun jälkeen sen saa pyyhkeellä pörröttämällä sojottamaan pystyssä 😀 Varsinaisen omakuvan sijasta kuvasta tuli värityksen myötä aika lastenkirjamainen.
Kokeilin tänään posemaniacs.com-sivustoa ja sen Random Pose Viewer -toimintoa. Aluksi yritin hahmotella ensimmäistä naishahmoa ilman minkäänlaista apuruudukkoa, mutta mittakaavaan hahmotteleminen oli sen verran vaikeaa ensiyrittämällä, että huomasin ruudukon olevan tarpeen. En ole kummemmin piirtänytkään aiemmin näin realistisen näköisiä ihmishahmoja, joten erityisesti raajojen mittasuhteet tuntuivat aluksi todella vaikeilta! Vielä toisenkin hahmon kohdalla jalkojen pituus tuntui oudolta, ja kylläpä se vähän näkyykin tuosta lopputuloksesta.
Kolmannen hahmon kohdalla päätin jo rohkaistua ja kokeilla piirtämistä kokonaan ilman apuruudukkoa. Hyvinhän se sitten onnistuikin, kun juuri oli harjoitellut parin hahmon verran.
Neljänneksi kuvaksi arpoutui sen verran erikoinen risti-istunta-asento, että päätin suosiolla pirtää taas apuviivat. Kasvojen ilmeestä ei tullut silmien pienten yksityiskohtien vuoksi aivan samanlaista kuin mallikuvassa, mutta riittävän luonnollinen kuitenkin. Realistiset kasvot ovat yllättävän vaikeita, kun ei voikaan piirtää piirroshahmojen tapaan täysin symmetrisiä ellipsejä silmiksi.
Tämänpäiväinen mallista piirtely oli kyllä mukavaa. Tällaisia harjoituksia kun tekee useamminkin, niin varmasti kehittyy piirtäjänä.