Ensin piirsin vain hyvin laiskasti muutaman vedon ja ajattelin jättää piirtämisen siihen. Näin kuitenkin vähän enemmän vaivaa kun mietin, millaisia erilaisia muotoja saisin veitsi-työkalulla tehtyä. Lopputulos on hyvin sekalainen, mutta vapaita vetoja tehdessäkin tulee mieleen eri asioita, kuten kirjaimia, merkkejä, logoja ja symboleita.
Piirsin pitkästä aikaa tabletilla. Käytin yhtä tasoa, johon piirsin sormin. Perspektiivi on muuten yllättävän vaikea asia, jos ei voi heikentää painallusta ja saada siveltimen jälkeä helposti haaleammaksi tai edes ohuemmaksi.
Tänään arvuutin selkään piirrettyjä kuvia. Piirsin sitten kännykällä osan kuvista. Kääntäessä kuvaa vaakatasoon löysin myös muita kännykän kuvankäsittelyasetuksia, joilla ensin käänsin värit käänteisiksi ja sitten sain erotettua reunat viivoista. Kuvasta tuli hauskempi helposti.
Kirjekuori on klassinen tehtävä: osaatko piirtää sen yhdellä viivalla niin, että vedät joka kohdan vain kerran?
Eläinhahmolla jatkuu tänäänkin: nyt vuorossa virtahepo. Aika iloisen näköinen piirroshahmo tuli tästäkin lopulta.
Nimmarin tekeminen on muuten paljon helpompaa Flashissa, kun zoomaa tarpeeksi lähelle ja piirtää sopivan pienellä siveltimellä. Aiemmin olen tuskaillut viivojen liiallisen yksinkertaistamisen tai muuten tuon Flashin automaattisen vektoroinnin kanssa, mutta nyt kirjoittaminen onnistui helposti. Esimerkiksi näihin blogin kuvien signeerauksiin päivämääriä merkatessa nollat vaihtuvat usein täydellisiksi ympyröiksi, vaikka tarkoituksena olisi kirjoittaa omalla käsialalla.
Ei tarvitse lomailla kauaakaan, kun arkeen palaaminen on jo hankalaa. Vaikka tehtävien asioiden välttely oli mukavaa, on ne silti tehtävä lopulta entistä kovemmassa kiireessä. Vähemmästäkin on pää solmussa.
Piirsin tänään hiiren Photoshopilla. Kokeilin erilaisia työkaluja värittämiseen, mutta oikein mikään ei tuntunut sekoittavan värejä öljyvärimäisesti sillä tavalla kuin olisin halunnut.
Lisäsin lopuksi harmaasävytaustan, jonka tekemiseen käytin valmiita sivellintekstuureita todella suurikokoisina. Koska Elements-versiossa ei ole kunnollisia maskeja, leikkasin taustasta alaosan eri tasolle, jotta sain kuvaan horisonttimaisen vaakaviivan.
Otin tänään käyttöön Krita-nimisen ohjelman. Useampi kaveri oli sitä jo kehunut hyväksi, joten piti ottaa testiin.
Tein aluksi tikku-ukon tavallisella siveltimellä. Aloin värittää kasvoja, kunnes huomasin, että sivellintyyppejä onkin rutkasti enemmän. Loppuaika menikin oikeastaan niitä ihmetellessä käyttäen mustaa väriä, joten muutin lopulta myös tikku-ukon värityksen kokonaan mustaksi.
Jännimpiä olivat nuo erilaisia kiekuroita dynaamisesti tekevät siveltimet. Niissä tuntui useimmiten vaikuttavan viivanpiirron nopeus ennemmin kuin painalluksen kovuus. Joissain oli myös kallistuskulmalla väliä, ja esimerkiksi tuo vasemmassa ylänurkassa oleva telamainen jälki on tullut siitä, että kynää on käännetty pystysuuntaiseksi niin, että virtuaalinen maalirulla on maalannut vaakasuoraan.
Ensimmäinen mielikuva Kritasta oli ”Ihan kuin Photari, mutta ilmainen”. Jotkin jutut eivät kylläkään ole ihan yhtä käteviä, mutta todella moni juttu tuntuu aivan samanlaiselta käyttää. Huonoista puolista voisin mainita, että ainakin värinkorjauskäyrissä oli aluksi vaikea napata kiinni samasta tarttumapisteestä, jonka oli aiemmin luonut, ja tilalle tuli mitä ihmeellisimpiä kanttiaaltokuvioita täysin pystysuorilla viivoilla. Kokeilin Color curves -työkalua siis siinä vaiheessa, kun halusin jo piirretystä ruskeasta ihon ääriviivaväristä mustaa.
Hmm… Nyt tuli vielä mieleen, että onkohan Kritassa piirtotasolle drop shadow -tukea, joka Photoshop Elements 6 -ohjelmasta puuttuu? Se voisi olla kätevä.
Luin tänään One Piece -mangasarjakuvaa, ja piirsin siitä ensin muistin varassa yhden hahmon, ja sitten kuitenkin otin mallia ja tein korjauksia. Olisi ollut hyvä ottaa alkuperäinen piirros vertailtavaksi viereen, mutta en huomannut tallentaa siitä versiota.